Ja Aadalle tein pipon. Yritin kovasti tehdä uuden syksyn Novitan mukaan baskeria, mutta en millään onnistunut. Neljä kertaa vissiin aloitin, enkä ymmärrä, mikä siinä meni koko ajan väärin. Olisi pitänyt ottaa kuva, kun se oli Aadan päässä. se hattu ei ollut kyllä baskeria nähnytkään :) Mutta tästä piposta tuli ihan kiva loppujen lopuksi.

Ja sitten nukkevauva on saanut tällä erää viimeiset vaatteet. Paita on ihanan pehmeää velouria. Siitä voisi kyllä tehdä housut vielä.

Tuo ruskea fleecekangas, joka on housuissa, kuuluu sarjaan mitä-ihmettä-minä-ajattelin-sen-ostaessa :) Kangaskaupassa, muiden ihanien pastellisävyisten kankaiden joukossa se näytti tosi ihanalle. Pitkään mietin, ostanko ruskeaa vai valkoista. Kotona kun otin kankaat pussista, piti hieraista silmiä. Kamalamman väristä kangasta tuskin on olemassa. Ja minä ostin tuota nuken vaatteisiin, joista pitäisi saada tehtyä niiiiin niiiin suloisia ja söpöjä, että niillä on kiva leikkiä. Miksi, oi miksi en ostanut valkoista?!

Aloin sittenkin neulomaan, vaikka ajattelin pitää neulomistaukoa. Novitan talvi 2007 -lehden ohjeen mukaan palmikkoneuloskaulahuivia vihreästä isosta veljestä 8-puikoilla. Aivan ihanaa neuloa, nopeasti valmistuu. Pituutta on kohta 2 metriä. Laitan kuvan, kunhan on valmis. Teen samaan sarjaan sitten kunnon paksun talvipipon.

Pupu tai kissa, kumpihan se liehee, on jäljennetty Iinan piirustuksen mukaan. Iina oli vähän pahoillaan, kun huomasi, että siltä puuttuu kädet.

Sitten tämän päivän tuotoksiin. Ostin kesällä Prismasta kangaskassin, joka ei sitten miellyttänytkään. Olen sitä käyttänyt, mutta tuo vaalea kangas ei ole kovin mieluinen. Oikeastaan aika yöks tuo kangas nyt kun kuvasta katsoo :)

Tänään sitten tuunasin kassia isän ja äidin vanhoista verhoista. Ensin irroitin vuoresta vetoketjun, jotta voin ommella sen uuden kassin vuoreen. Hölmö minä! Vasta vetoketjun irrotettua hoksasin, että entisen kassin vuoren voi ommella uuteen kassiin. Vuoren ompelu uuteen kassiin onnistui mainiostai, nyt pitää vielä käsin ommella vetoketju samaan paikkaan, josta sen irroitin...

Nyt tuo kassi on paaaaljon mieluisampi.

Ompelin myös nukelle kahdet housut ja hellehatun Suuren Käsityön kaavoilla. Harmi kun tuossa kuvassa ei näy tuo haun ihana turkoosi kangas. Pitää etsiä paidan kaavat niin voisi tehdä yläosia.

Automaattilaukaisulla itse näpätyt kuvat. Valaistus vähän kehno. Nyt en vähään aikaa neulo mitään.

Ja sitten. Mitä pientä sitä vois tehdä JOULUlahjaksi miespuolisille ihmisille? Ei miehille voi ommella meikkipussukkaa tai virkata pyyhepitsejä :)

Lanka on Novitan Woolia. Oliisn halunnut tehdä tämän oranssina, mutta kauppoihin ei ollut vielä alkuviikosta ainakaan tullut syksyn uusia värejä. Vähän ärsyttävää, että Novitan lehti, jossa mainostetaan uusia värejä, ilmestyy niin paljon aikaisemmin kuin mainostetut langat.

Ja vielä kuva koruista, jotka väkersin ennen reissuun lähtemistä.

Värkkäsin kaulakorun, joka on luonnossa tosi kaunis. Mahdotonta vaan saada siitä hyvää kuvaa. tuolle voisi tehdä rannekorun kaveriksi huomenna.

Ja tässä tuoreimmat. Ruskeapitsinen on kooltaan lähinnä leivinliina, vihreä pienempi käsipyyhkeeksi sopiva.

Seuraavaa juttua olen värkännyt kahtena päivänä ja nyt se jää kesken. Malli on Virkattua -kirjasta ja pinta on tosi kaunis ja mielenkiintoinen. Otin kaapista kaksi lankaa, jotka sitten tehdessä alkoivat tuntua supertylsiltä. Tästä piti tulla koristetyyny, mutta pylväillä virkattu verkko "kutistui" jonkin verran kun ketjusilmukoista virkattu nauha pujoteltiin siihen. Joten jos tämän olisi tehnyt loppuun asti, olisi tästä tullut pieni tylsän väsinen tyyny jota oli tylsä tehdä. Kai tän saa jättää kesken?

Eri väreillä tästä olisi ehkä saattannut tulla vaikka laukku...laitetaan kaapin perukoille ja jatketaan jos inspis iskee. Katriina Leppäsen Virkattua -kirja on muuten tosi hyvä, suosittelen.

Olemme miehen kanssa lähdössä kahdestaan Ylläkselle ja joku tekele pitäisi olla mukana. Jos ei muuten niin automatkoilla on kiva tehdä jotain. Uusimmassa Novitassa oli ihana liivisysteemi, jota vähän mietin.

Jaksaiskohan tuo tehdä. Pitää kyllä miettiä, kannattaako mun edes aloittaa :) Kesken on punainen hartiahuivi, jota tein viimeksi hiihtolomalla. Sitäkin huvittaisi taas tehdä pitkästä aikaa. Se on kuitenkin jo ihan hyvässä vaiheessa.

Vasemman puoleinen on sisisillä lupiineilla värjätty, keskimmäinen saniaisilla ja oikean puoleinen männyn kävyillä.

Keittelin liemiä grillissä, jossa tulta pti käydä kohentamassa vähän väliä. Puretin langat alunalla. Lupiineja ja saniaisia keitelin tunnin, männyn käpyjä vähän kauemmin. Värjääminen oli aika työlästä juuri sen takia, kun puita piti olla lisäämässä vähän väliä. Joskus tuli oli sammunut ja joskus vesi porisi oikein kunnolla, kun menin katsomaan.

En nyt mitenkään kauhean innostunut ole noista väreistä. Ei sormet syyhytä neulomaan.